• Miika Granholm

Virtuaalitapahtumat – järkee vai ei?

Updated: Sep 10, 2021

Virtuaalitapahtumat löivät itsensä läpi 2020 hieman pyytämättä ja yllättäen. Streamaus ei toki ollut mikään uusi keksintö, mutta hetkessä erilaisista virtuaalitoteutuksista tuli lähes ainoa vaihtoehto. Sleepy Sleepers sen jo 1984 osuvasti tiivisti: ”Onko (virtuaalitapahtumissa) järkee vai ei?”


Ollaksemme ihan rehellisiä, sitä fiilistä, kun alansa osaajat kohtaavat toisensa kasvotusten vuosittaisessa seminaarissa tai sitä kokemusta, kun laulat 40 000:n muun kanssa Madonnan Like a Prayeria loppuunmyydyllä Olympiastadionilla, on vaikea korvata tietokoneen ruudulla. Virtuaalitapahtumalla on kuitenkin monia sellaisia aseita, joilla se voittaa sosiaalisen kanssakäymisen valttiin nojaavan kilpasisarensa.

+ Pienet yksikkökustannukset tavoitettua vierasta kohden + Asiakaspolun seuraaminen ja vaikuttavuuden mittaaminen + XR-tekniikan mahdollisuudet - Sosiaalisten lähikontaktien puuttuminen - Katsojan ympärillä olevat häiriötekijät ja keskittymisen herpaantuminen - Haasteet vuorovaikutuksen aikaan saamisessa

Yksikkökustannus

Kun ensisijaisena tavoitteena on sosiaalisten kohtaamisten ja kokemuksien sijaan informaation välittäminen mahdollisimman suurelle yleisölle mahdollisimman pienellä yksikkökustannuksella, nousee virtuaalitapahtuma omaan arvoonsa. Internetin ihmeellisessä maailmassa maantieteelliset raja-aidat katoavat ja potentiaalisen yleisön määrä kasvaa saavutettavuuden parantuessa. Käytettävän tapahtumatilan ei kuitenkaan tarvitse kasvaa yleisömäärän mukana. Virtuaalitapahtumassa ratkaisevia eivät ole neliöt vaan megatavut. Samasta studiotilasta voidaan tehdä livelähetystä yhtä hyvin kymmenelle kuin 10 000:llekin katsojalle, kunhan jakelukanava on oikein mitoitettu.


Hyvin suunniteltu, käsikirjoitettu ja teknisesti korkeatasoinen virtuaalitapahtuma ei tietenkään sekään ole ilmainen. Laadukas toteutus vaatii livetapahtuman lailla sekä ajallisia että taloudellisia panostuksia. Nettimainonnan puolelta tuttu cost per view voi kuitenkin jäädä virtuaalitapahtumassa hyvinkin maltilliseksi verrattuna livetapahtuman kävijäkohtaiseen hintalappuun.


Asiakaspolku

Toistaiseksi virtuaalitapahtumien ympärillä on hyödynnetty yllättävän vähän itse jakelusivun ulkopuolella olevaa verkkosisältöä ja -työkaluja. Koska muokattava jakelusivusto on pohjimmiltaan samaa koodia, kuin mikä tahansa verkkosivu, voi tällekin sivulle upottaa erilaisia linkkejä, uutiskirjeen tilauspainikkeita, tekstejä ja analytiikkaa.


Verkossa vieraiden toimintaa on helppoa mitata - myös tapahtuman jälkeen. Katsojamäärien lisäksi on helppoa mitata esimerkiksi ulkoiselle laskeutumissivulle johtavan linkin klikkausmääriä. Ja jos laskeutumissivun oma analytiikka on kunnossa, voi vierailijan polkua seurata edelleen sivustolla ja näin arvioida osaltaan koko virtuaalitapahtuman vaikuttavuutta ja tuloksia.


Käytettävissä ovat myös samat jälkimarkkinointityökalut kuin livetapahtumissakin. Erona on, että jaettavat esitteet ovat digitaalisia, arvontaliput raapustetaan paperin sijasta uutiskirjeen tilausruutuun ja ajanvaraus konsultaatioon tehdään nettilomakkeella. Katsoja voidaan ohjata suoraan verkkokauppaan, ajanvarauskalenteriin, lataamaan lisämateriaalia tai videotapaamiseen asiantuntijan kanssa. Digitaalisten tuotteiden kohdalla voidaan helposti jakaa heti käyttöön otettavia näytteitä. Kaikki tapahtuu muutamalla hiiren klikkauksella ilman odottelua ja vaivaa, mikä osaltaan ehkäisee liidien livahtamista pois suppilosta.


XR, VR, AR, MR ja mitä näitä nyt on

XR, eli extended reality on termi tekniikalle, jonka alle VR (virtual reality), AR (augmented reality), ja MR (mixed reality) kuuluvat. Terminologiasta sen syvemmin viis, näillä tekniikoilla voidaan loihtia katsojien silmien eteen asioita, jotka fyysisesti eivät olisi edes mahdollisia. Ilmassa leijuvia objekteja, juontajan viereen tyhjästä ilmestyvä hologrammi esiteltävästä tuotteesta, vesisade, joka ei kastele, lava-alueen sivuun kävelevä laama - vain mielikuvitus on rajana.


XR- ja AR-tekniikat voivat myös säästää kustannuksia sellaisten fyysisesti mahdollisten tekijöiden kohdalla, jotka luonteensa vuoksi kalliita toteuttaa. Studiotilaa voidaan esimerkiksi jatkaa virtuaalisesti paljon kokoaan suuremmaksi, lavan sivuille voidaan rakentaa monimutkaisia 3D-lavasteita tai lava voidaan siirtää ympäristöön, johon esiintymislavan rakentaminen normaalioloissa olisi haastavaa ja kallista.

Lisättäessä tai jatkettaessa todellisuutta on hyvä muistaa, että useimmiten less is more. Parhaimmillaan hologrammit ja muut lisätyn todellisuuden objektit pitävät katsojan vangittuna ruudun ääreen ja tukevat halutun viestin välittämistä. Liiallinen virtuaalitodellisuudella leikittely ja käyttö vain sen itsensä vuoksi voi kuitenkin olla katsojalle väsyttävää ja viedä tarpeettomasti huomiota itse asialta.


Lopuksi

Ihmiset kaipaavat livetapahtumia - ja aivan syystä. Sosiaalinen kanssakäyminen kaltaistemme kanssa on meillä geeneissä, eikä sitä perustarvetta voi kokonaan tyydyttää kehittyneenkään teknologian avulla. Virtuaalitapahtumilla on kuitenkin vahvuutensa, joiden avulla ne oikeuttavat olemassaolonsa tapahtumamarkkinoinnin työkalupakissa myös tulevaisuudessa. Näissä vahvuuksissa piilee vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia.


Miika Granholm

57 views0 comments

Recent Posts

See All