Hei, me striimataan!
Virtuaali- ja livetapahtumat rakentuvat pääasiassa samoista palikoista. Tapahtumalla on järjestäjä, kohdeyleisö, ohjelma ja sisältö sekä tavoite. Molemmissa tarvitaan usein esityspintoja, valoja ja äänitekniikkaa, mutta erojakin on.
Jotta virtuaalitapahtuma näkyy kotisohvilla ja etätyöpisteillä, tarvitaan kolme teknistä osa-aluetta; kuvaus- ja äänikalusto, lähetystekniikka ja jakelualusta. Kameroiden ja mikrofonien avulla ääni- ja kuva otetaan talteen kuten livetapahtumissa, mutta virtuaalitapahtumassa signaalit syötetään kaiuttimien ja kuvaruutujen sijasta lähetyslaitteelle, joka muuttaa ne biteiksi ja välittää eteenpäin. Lähetys päätyy määritetylle jakelualustalle, josta katsoja voi seurata tapahtumaa. Yksinkertaista, eikö?
Mitä otettava huomioon?
Striimauksen perusperiaate on juuri niin yksinkertainen kuin edellä on esitetty. Huomioitavia seikkoja on kuitenkin lukuisia, aivan kuten livetapahtumassakin. Alle on koottu lista kysymyksistä, jotka tekniikan toimittajasi todennäköisesti esittää.
Kuinka pitkä lähetys on?
Mikä on tapahtuman arvioitu seuraajamäärä?
Tehdäänkö yhden vai useamman kameran tuotanto?
Tuleeko lähetys yhdestä tilasta vai onko tapahtumalla myös ns. satelliittipisteitä?
Mikä on samanaikaisesti livenä lavalla olevien henkilöiden määrä enimmillään?
Onko livepuhujilla esitysmateriaalia, kuten PowerPoint-esityksiä?
Onko puhujia osallistumassa myös etänä? Jos kyllä: - Kuinka monta? - Ovatko nämä äänessä vuoron perään vai samaan aikaan (vrt. paneelikeskustelu)? - Onko etäosallistujilla esitysmateriaalia kuten PowerPoint-esityksiä?
Onko kuvausseinä tai muu tausta omasta takaa? Jos ei: - Millainen tausta lavalle halutaan?
Onko tapahtumassa myös liveyleisöä?
Pienet erot, suuri vaikutus
Pienet seikat ratkaisevat onnistumisen. Vaikka virtuaaliset tapahtumat pääpiirteissään rakentuvat samoista elementeistä perinteisten livetapahtumien kanssa, on virtuaalisissa toteutuksissa tekniikan osalta enemmän etukäteissuunnitelua ja valmistelua. Siinä, missä livetapahtumassa ohjelman muutoksia ja lisäyksiä voidaan kohtuullisen helposti tehdä vielä tapahtumapaikalla, on virtuaalitapahtumissa mm. äänen ja kuvan reititykset mietittävä tarkemmin etukäteen. Livetapahtumassa miljöö rakentuu tapahtumapaikalla, verkossa jakelualusta on muokattu jo etukäteen vastaamaan ulkoasutoiveita. Livetapahtumassa mikrofoni voidaan ojentaa kenelle tahansa, joka haluaa sanoa jotain. Virtuaalitapahtumissa verkon kautta tuleville puheenvuoroille täytyy etukäteen luoda yhteydet. Fyysiseen tilaan mahtuvien ihmisten määrä on rajattu. Verkossa tilaa, ts. datan tarvitsemaan kaistaa on mahdollista leventää, mutta sekin on syytä tehdä ennakkoon.
Virtuaali- ja livetapahtumien suurin ero teknisestä näkökulmasta onkin se, kuinka paljon etukäteisvalmistelua ne vaativat. Periaatteessa verkossa on mahdollista tehdä kaikki se, mikä livenäkin, kunhan tieto on saatavilla riittävän varhaisessa vaiheessa.
Helpottaaksemme valmistautumista, loimme muutamia erimerkkejä kuvaus- ja studiopaketeista. Katso paketit täältä.